Kuka tätä kirjoittaa?
Nuorehko nainen, jonka diagnoosina on määrittelemätön dissosiaatiohäiriö sekä sekamuotoinen masennus ja ahdistus. Olen käynyt psykoterapiassa pitkään ja takana on myös sairaalajaksoja ja erilaisia lääkityksiä. Nykyään pärjään jo paremmin: hysteeriset pelkotilat, harhat ja itsetuhoisuus ovat jääneet kuten myös valtaosa dissosiaatio-oireista. Etenkin erilaiset depersonalisaatiotilat ja halvaantumiset ovat olleet olennainen osa juttua; jossain määrin vieläkin, mutta nykyään kärsin pääasiassa masennuksesta, ajantajuttomuudesta ja yleisestä hajanaisuudesta.
Sairastumiseni myötä olen tullut kiinnostuneeksi yleisesti psykologiasta ja erityisesti kaikkeen traumaan liittyvästä. On hämmästyttävää kuinka paljon traumatisoitumisella lopulta onkaan tekemistä kaiken inhimillisen kanssa: sotien, uskontojen, politiikan, talouden ja taiteen. Kirjoitan myös näistä aiheista blogissani (pääpaino luultavasti taiteessa), kuten satunnaisesti kaikenlaisesta muustakin.
Tätä kirjoittaessani olen juuri aloittanut joogan ja päivittäiset meditaatioharjoitukset, joiden vaikutukset jäävät nähtäväksi. Netin sivustot lupaavat hulluja, mutta katsotaan nyt. Olen varovaisen toiveikas!
Jos tänne nyt joku eksyy, niin tervetuloa. :-) Toivoisin löytäväni blogin kautta ihmisiä, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia traumasta, dissosiaatiosta, psykoterapiasta, toipumisesta ja elämästä noin ylipäätään. Blogissani on sisältöä, joka ei sovi lapsille eikä varmaankaan kovin herkille.
